KEHON LÄMPÖTILA OVULAATION JA HEDELMÄLLISEN AJAN TUNNISTAMISESSA

NAISKEHON PERUSLÄMPÖTILA NOUSEE OVULAATION JÄLKEEN

Naiskehon peruslämpötila (basal body temperature, BBT) nousee ovulaation jälkeen muutamalla desimaalilla (0,15 - 0,4 C). Nousu johtuu siitä, että ovulaation jälkeen munasarjat alkavat tuottaa progesteronihormonia, joka nostaa kehon lämpötilaa useammalla mekanismilla, mm. nostamalla aineenvaihdunnan tasoa. Kuukautiskierron lopussa progesteronitasot laskevat ja myös kehon peruslämpötila palautuu takaisin ovulaatiota edeltävälle tasolle kuukautisten alkaessa. 

Loppukierron koholla pysyvä kehon lämpötila on varma merkki ovulaatiosta. Kehon lämpötilaa seuraavat kiertotietoisuuteen perustuvat menetelmät odottavat yleensä 3 korkeampaa lämpötilaa ovulaation varmistamiseksi. Lisäksi pitää osata huomioida lämpötilaan vaikuttavat muut tekijät kuten sairaudet, stressi, unen määrä ja laatu jne. Luotettavat menetelmät antavat ohjeet myös tällaisiin tilanteisiin. 

Jos kehon lämpötila ei nouse kuukautiskierron aikana, se ei kuitenkaan välttämättä aina tarkoita, ettei ovulaatiota ole tapahtunut. Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että noin 20 %:lla ovuloivista kehon peruslämpötilan nousua ei havaita, vaikka ovulaatio on tutkitusti tapahtunut (Moghissi, 1976, Bauman, 1981). Syyksi on ehdotettu herkkyyden puutetta progesteronille (Barton & Wiesner, 1945). Hyvin epätasainen, päivästä toiseen reilummin “sahaava” kehon peruslämpötila voi estää selkeän lämpötilan nousun havaitsemisen ja tässä taustalla on esitetty olevan lisämunuaisten epänormaali toiminta, joskin tieteellinen tutkimus puuttuu. Huomattavasti todennäköisempää kuitenkin on, että lämpötilan nousun puuttuminen johtuu ovuloimattomuudesta. 

Suurimmalla osalla kehon peruslämpötilan nousu siis kertoo ovulaation tapahtumisesta, ja erittäin suurella todennäköisyydellä lämpötilan nousun puuttuminen kertoo ovuloimattomuudesta. Toisin sanoen, suurin osa ovuloivista voi havaita lämpötilan nousun kierron aikana ja voi käyttää tätä luotettavana merkkinä ovulaation tapahtumisesta.

MIKÄ ON KEHON PERUSLÄMPÖTILA?

Alkuperäiset tutkimukset ovulaation seuraamisesta perustuvat kehon peruslämpötilan mittaamiseen. Kehon peruslämpötila tarkoittaa ruumiinlämpöä levossa, heti aamulla herättäessä riittävän pitkään mitattuna. Oleellista on mitata lämpötila samoihin aikoihin aamulla, yleensä 2 tunnin haarukka riittää ja mittauksen voi tehdä kainalosta, suusta tai emättimestä. 

MITEN KEHON LÄMPÖTILAA VOI MITATA?

Yleensä ihan normaali lämpömittari sopii kehon peruslämpötilan mittaamiseen, mutta tarkempi mittaus saadaan 2 desimaalin mittarilla, mikä on tarpeen, jos lämpötilan nousu on kovin pieni. Lämpötilan voi mitata kainalosta, suusta tai emättimestä, mutta aina samasta paikasta, jotta niitä voidaan verrata. Kainalolämpötila antaa luotettavimmin tietoa kehon aineenvaihdunnan tasosta. 

Jotkut kokevat joka aamuisen lämpötilan mittaamisen haasteellisena ja markkinoille onkin tullut erilaisia laitteita, jotka mittaavat lämpötilaa koko yön ajalta, kuten TempDrop ja Oura-sormus. Kyseessä ei siis ole sama asia kuin aamulla levossa mitattu lämpötila yhdellä ajan hetkellä eli kehon peruslämpötila, mutta ovulaation tapahtuminen voidaan kuitenkin tunnistaa. 

OURA-SORMUS OVULAATION TUNNISTAMISESSA

Myös suosittu Oura-sormus voi todentaa ovulaation, mutta sekään ei mittaa kehon peruslämpötilaa, vaan sormen ihon lämpötilaa koko yön ajalta. Oura ei anna tiettyä lämpötilalukemaa, vaan kertoo, kuinka paljon koko yön mitattu lämpötila eroaa aiempien öiden keskiarvosta. Näin voidaan kuitenkin todeta ovulaatiota seuraavan lämpötilan nousun ja uuden kierron lämpötilan laskun. 

Omissa vertailuissani parin vuoden ajalta olen huomannut, että Oura voi näyttää lämpötilan nousun 1 vrk ennen tai jälkeen, tai samana päivänä kuin kainalosta mitattu kehon peruslämpötilan nousu. Tämä on linjassa Ouran tutkimusdatan kanssa (Maijala et al., 2019). Ovulaation täysin tarkan ajankohdan määrittämiseen tarvitaan ultraäänitutkimus. 

Kuvassa näkyy Ouralla mitattu lämpötilamuutosten trendi eli painotettu lämpötilamuutoksen keskiarvo. Siitä näkyy lämpötilan muutos selkeämmin kuin päivittäisiä arvoja seuraamalla. Kuva näyttää kaksi kiertoa ja korkeat arvot ovat siis ovulaation jälkeisestä vaiheesta.

KEHON LÄMPÖTILA HEDELMÄLLISEN AJAN MÄÄRITTELYSSÄ

Kehon peruslämpötilaa (ja muita lämpötilamittauksia) voidaan siis käyttää todentamaan ovulaation tapahtuneen ja antamaan summittaista tietoa ovulaation ajankohdasta. 

Lämpötila, millään menetelmällä mitattuna, ei yksinään kuitenkaan riitä kertomaan, milloin hedelmällinen aika alkaa, sillä lämpötila nousee vasta ovulaation jälkeen. Hedelmällinen aika alkaa jo useita päiviä ennen ovulaatiota, kun estrogeenitasot nousevat riittävästi ja hedelmällinen kohdunkaulan lima ns. avaa pääsyn kohtuun ja mahdollistaa siittiöiden selviytymisen. Tämä hedelmällinen kohdunkaulan lima voi elättää siittiöitä naiskehon sukupuolielimissä useita päiviä.

Jos siis halutaan arvioida joko raskauden ehkäisyn tai raskautumisen kannalta, milloin hedelmällinen aika alkaa tai on hedelmällisin hetki,  pelkkään lämpötilaan perustuvissa kiertotietoisuusmenetelmissä tarvitaan laskelmia ja ennusteita. Tällaisten algoritmien avulla toimivat mm. TempDrop sekä Natural cycles, joka on aloittanut yhteistyön Oura-sormuksen kanssa.  

Tällaiset algoritmit voivat toimia hedelmällisen ajan määrittelyssä, jos kierto on hyvin säännöllinen, mutta on syytä muistaa, että kuukautiskiertoon vaikuttavat todella monet asiat, kuten stressi ja palautuminen, ravinto, uni, liikunta jne. Sen vuoksi säännöllinenkin kierto voi ihan yllättäen muuttua. Usein näin käy viimeistään esivaihdevuosissa, tyypillisesit 40. ikävuoden kieppeillä, mutta on yksilöllistä. 

Jos halutaan luotettavampaa tietoa hedelmällisen ajan alkamisesta, kannattaa lämpötilan lisäksi tarkkailla kohdunkaulan limaa, eli käyttää ns. symptotermaalista (kiertotietoisuuteen perustuvaa) menetelmää. 

NATURAL CYCLES + OURA VS. SYMPTOTERMAALINEN MENETELMÄ OMISSA VERTAILUISSANI

Vertasin Oura-sormusta ja Natural Cyclesin algoritmejä symptotermaaliseen Justisse-menetelmään raskauden ehkäisyssä noin vuoden ajalta. Ovulaation arvioitu ajankohta tapahtui Natural Cyclesin ja Ouran mukaan välillä samana päivänä, välillä taas edellisenä tai seuraavana päivänä kuin symptotermaalisella menetelmällä määrittelemäni ovulaation ajankohta. Toisinaan Natural Cyclesin ennusteet hedelmällisestä ajasta olivat hyvin samankaltaiset symptotermaalisen menetelmän kanssa, mutta kierroissa, joissa ovulaatio tapahtui normaalia aiemmin tai myöhemmin, Natural Cyclesin ennusteet eivät toimineet. 

Voit lukea symptotermaalisesta menetelmästä lisää täältä ja opetuksesta täältä.

Viitteet:

(Ainoastaan yksittäisiin tutkimuksiin viittaavat julkaisut on yksilöity tekstissä.)

Baker FC, Siboza F, Fuller A. Temperature regulation in women: Effects of the menstrual cycle. Temperature (Austin). 2020 Mar 22;7(3):226-262. doi: 10.1080/23328940.2020.1735927. PMID: 33123618; PMCID: PMC7575238. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7575238/  

Moghissi KS. Accuracy of basal body temperature for ovulation detection. Fertil Steril. 1976 Dec;27(12):1415-21. PMID: 1001528. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1001528/

Bauman JE. Basal body temperature: unreliable method of ovulation detection. Fertil Steril. 1981 Dec;36(6):729-33. doi: 10.1016/s0015-0282(16)45916-9. PMID: 7308516. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/7308516/ 

BARTON M, WIESNER BP. Thermogenic effect of progesterone. Lancet. 1945 Dec 8;2(6380):671. doi: 10.1016/s0140-6736(45)91388-2. PMID: 21004807. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21004807/ 

Eldor, J. Theoretical Medicine Institute, Israel. BBT, NOCTURNAL SLEEP AND OVULATION. http://www.csen.com/theory/bbt.htm 

Maijala, A., Kinnunen, H., Koskimäki, H. et al. Nocturnal finger skin temperature in menstrual cycle tracking: ambulatory pilot study using a wearable Oura ring. BMC Women's Health 19, 150 (2019). https://doi.org/10.1186/s12905-019-0844-9 

https://support.ouraring.com/hc/en-us/articles/360025587493-An-Introduction-to-Body-Temperature 

Prior JC, Naess M, Langhammer A, Forsmo S. Ovulation Prevalence in Women with Spontaneous Normal-Length Menstrual Cycles - A Population-Based Cohort from HUNT3, Norway. PLoS One. 2015 Aug 20;10(8):e0134473. doi: 10.1371/journal.pone.0134473. PMID: 26291617; PMCID: PMC4546331.  https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4546331/ 

 Vigil P, Meléndez J, Soto H, Petkovic G, Bernal YA, Molina S. Chronic Stress and Ovulatory Susan Barr, Constance Bos, Azita Goshtasebi, Dharani Kalidasan, G William Mercer, Sonia Shirin, Jerilynn Prior, OR15-6 Epidemic of Subclinical Ovulatory Disturbances During SARS-COV2 Pandemic—an Experiment of Nature, Journal of the Endocrine Society, Volume 6, Issue Supplement_1, November-December 2022, Page A682, https://doi.org/10.1210/jendso/bvac150.1409

Dysfunction: Implications in Times of COVID-19. Front Glob Womens Health. 2022 May 23;3:866104. doi: 10.3389/fgwh.2022.866104. PMID: 35677754; PMCID: PMC9168655. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9168655/